Translate

perjantai 24. tammikuuta 2014

Kontrasteja

video 
video video 
 1.Video Dominican ja St Maarteenin matkalta
2.Snorklausvideo ankkurin tarkistuksesta     
3. Video lintujen pesänrakennuksesta Puerto Ricossa, Vieqesissä






Hyyppärän pellolta, Hyvinkäältä

Parvekkeemme ikkuna

Hyvinkäällä on  hiihtokeskus

Hentti katselee lumen tykitystä


sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Dokumentteja ja tuplatavaraa

Viime viikkoina olemme käyneet läpi Martiniquelta tulleita tavaroita. Vaikka minun ja monen mielestä esineillä ei ole elämässä niin suurta merkitystä, mutta hei - on niillä!

Matkamme aikana säilytin venekansiossa joitakin merkityksellisiä asiapapereita. Esimerkiksi asioista, joita oli  tehty ensimmäistä kertaa elämässä.
Kuinka hauskalta tuntuikaan löytää veneen kansioista Kielin kanavan maksukuitti.Siinä muistui mieleen elämämme ensimmäinen kanavakruisailu Serenalla.

Tai "Declaration for yacht"  arrival - ilmoitus Barbadokselle saapumisesta, päivätty 4.1.2011 klo 12.45. Päällimmäisenä muistui mieleen kävelymatka Bridgetownin laivaterminaaliin, jossa ilmoittauduttiin tulleeksi maahan. Kävellessä trooppinen kuuma ilma, värikkäin vaattein pukeutuneet iloiset ihmiset, vapaana juoksevat kanat aivan  turkoosin sininen meren vieressä tekivät melkoisen vaikutuksen. Ja virkaintoa puhkuvat viranomaiset, jotka esittivät kummalllisia kysymyksiä, kuten "onko teillä kuolleita veneissä". Alkoholia oli vielä Atlannin ylityksen jälkeen ( papereden mukaan) 6 litraa...

Vaikka papereissa onkin homeen ja Karibian tuoksu, on ne mukava säilyttää muistona, samoin kuin kaikki kuoletetut kortit, Kelan Eurooppa kortti tai meriveden huuhtomat valokuvat, joista ei enää tunnista ihmisiä. Kaikki nuo ovat selvinneet meidän kanssamme onnettomuudesta kotiin. Sen kunniaksi ne pääsevät joku päivä taulun muodossa kotimme seinälle.

Tavallinen Nokian simpukka känny lähti käyntiin muina miehinä. Vaikka olikin Hanneksen mukaan saanut veneen kallistaessa kuulema aimo huuhtelun merivettä päällensä ollessaan veneen sisäpuolella olevalla hyllyllä.

Spotti vilkkui valoaan paketista purettaessa. Kunhan saamme ostettua uudet erikoispatterit, selviää, toimiiko kapistus vielä moitteettomasti.

Koruista tuli kuin uudet pienen kiillotuksen jälkeen. Mukava muisto 50- vuotisjuhlista.

Canon starttasi käyntiin saatuaan uutta virtaa akkuunsa. Muistan, kuinka ostimme tänäkesänä uuden Canonin menetetyn tilalle ja ostaessamme sanoin Hentille "ja eikös meidän tuurilla saada se vanha kamera vielä takaisin ja sitten meillä on kaksi digijärkkäriä" Ja niinhän meillä nyt on!
Vaan voidaanpahan nyt molemmat kuvata vaikka samaa kohdetta ja vertailla otoksia.

Läppäreitä on nyt 4 eikä vesitiiviillä koneella täällä Hyvinkäällä tee juurikaan mitään, sen verran vähän on vettä ympärillä.
Mutta ehkäpä meillä on joku päivä vaikka vene ja käyttöä vesitiiviille koneelle?

Ranskalaisen sota-aluksen miehistö oli irroittanut - yllätys, yllätys - karttaplotterin, joka muuten oli aikoinaan Hentin 50 - vuotislahja. Siitä puuttuu tietty johdot, mutta eiköhän siihen sellaisen jostain saa.
Kapistus voisi vaikka toimiakkin. Koneen sisälle taisi jäädä Euroopan kortti.

Lokikirjoja olen plaraillut varovaisesti. Ei niinkään, etteikö Helmiveneen tekemät kirjat olisi kestäneet moista myrskyä, vaan lähinnä tapahtumat juuri ennen onnettomuutta muistuvat mieleen vahvoina. Vaan joku päivä voisin laittaa johonkin blogitekstiin otteita kirjasta.
Kylläpä oli onni, että oli laadukkaat, käsinsidotut lokikirjat ja lyijykynällä kirjoitettua tekstiä. Jäipähän niistäkin muistot tallelle. Kiitos kuulu Virpille hyvästä työstä!

Meidän joulupaketista on siis ollut iloa pitkään.




keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Tohtorilla


Lenovo uusi osoite olisi voinut olla tässä


Kasvoillani mairea hymy, kun rakas, vanha Lenovoni kilahti käyntiin. Tuttu taustakuva tervehti minua ja tuttua tutumpi käyttöjärjestelmä vei minut ajassa kauas taaksepäin. Hyvä Lenovo ja hyvä Windows 7!!!!
Salasanaa sai miettiä, sillä sitä ei ole tullut käytettyä puoleen vuoteen. Koneeseen on tullut kummallinen, ikään kuin vanhan pakeliitin haju. Ja kansi on hivenen homeinen.
Mutta tutut näppäimet ja Microsoft World. Ihanaa.

Ms Lenovolle ja Mr Panasonicille oli varattu yhteinen aika klinikalle maanantaina 30.12. Googletimme Turun seudulta sopivaa tohtoria, joka voisi vilkaista, millaisia sielunvammoja koneet olivat saaneet. Taannoinen myrsky, pitkä yksin olo veneessä ja ranskalaisten pelastuksen jälkeen pitkään hylätyksi tuleminen Martiniquella olivat varmasti jättäneet jälkensä syviin syövereihin.
Soitimme Turun ATK – huoltoon, josta vastasi iloisesti Antti Vuohelainen.
Antti lupasi tutkia asian vielä saman päivän aikana ja niinpä otimme Ms ja Mr vähän homeisissa laukuissaan Audin takapenkille ja ajoimme Saippuakeskukseen, Turkuun.

Antti kuunteli tarkkaavaisena ja sanoi laittavansa kovalevyt heti tutkinnan alle. Lenovolle oli tullut mukaan laturi, sen sijaan Panasonic oli ilman virtaa ja ilman laturia. Antti oli kehitellyt laturin ja sai virtaa koneeseen, kun se vaihe tuli käsille.

Molempien koneitten diagnoosi oli (tiedostojen kopiontien jälkeen) hyvä – ei merisairautta, ei Alzheimeria eikä karibialaista virussairautta. Voi jukra, sekä Ms että Mr saivat terveen paperit. Niinpä sitten kirjoitankin tätä tarinaa Lenovollani täällä Kopparössä, Hentin äidin yläkerrassa.
Hentti tutkailee omaa konettaan, jossa on kuvia ajasta ennen matkaa.
Siellä on taannoiset Uuden Vuoden juhlat, Marien valmistujaiskuvat, Mikon ja Tiinan häät, Liatriksen Leffen 50 – vuotiskuvat ja ties mitä. Onneksi kaikki saatiin takaisin tänne Suomeen.

Vaikka kaikki tietävät, kuinka tärkeää olisi siirtää tiedostoja ulkoisille kovalevyille, se aina kummasti unohtuu. Aina se Huominen on hyvä päivä tehdä se. Ja jos ne kovalevyt ovat samassa paikassa kuin itse kone, eipä siitä aina ole välttämättä hyötyä. Niin kuin meidän tapauksessa purjehtiessa – kovalevy oli siellä missä konekin onnettomuuden sattuessa.

Kysyin Antilta ATK-huollossa käydessämme, mikä olisi tärkeintä jos kone (oli se tietokone, kännykkä tai mikä tahansa elektroninen vempain) on saanut vettä tahi kosteutta niskaansa.

Vastaus oli selkeä ja yksinkertainen:
ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ LAITA VIRTAA PÄÄLLE. ANNA VEMPAIMEN KUIVUA JA VIE SE ASIANTUNTIJALLE. 

Kyllähän se pitäisi tietää, että virta ja vesi on yhtä kuin oikosulku, mutta kuulemma suurin osa on uteliata kokeilemaan, josko se toimisi, kun laittaa virran päälle.

Mr Panasonic ja Ms Lenovo kiittävät Anttia hyvästä yhteistyöstä.