Käyntikohteita on ollut serkkupojasta asiakkaisiin -
joihinkin kyläkohteisiin on menty jalan, joihinkin autolla ja muutamiin on
hurviteltu ihan veneellä. Ruokaa on ollut ravuista luomutuotteisiin ja kitara
on soinut mukana. Joissakin paikoissa on ollut haitari kyytipoikana iltojen
iloksi.Vielä on monta paikkaa edessä, ennen kuin paluumatka Granadaan alkaa
syyskuun viimeisenä lauantaina.
Paikasta numero kolmekymmentä tuli meille opinahjon paikka.
Vajaa kaksi vuotta sitten blogini synnytti maailmaan kaveri, joka perehdytti
minut silloin alkuun tietokoneen näppäimille. Nyt oli vuorossa kameran käyttö
ja oppitunti otettiin kahvikupposten ääressä. Vaimo toimi taiteellisena
johtajana ja meille jäi kotiläksyksi kameran ahkera käyttö ja jatko-osa otetaan
ennen syyskuun loppua.
Itse ”koulu” oli vanha ja kaunis talo meren rannalla.
Mielenkiintoiset vanhat tavarat saivat meidän molempien niskat nurin, pihasta
ja erikoisesta huvimajasta puhumattakaan.
Näimme myös kauneimman taulutelevision, joka upposi sisustukseen
vaivatta. Alkoi taas vanhan talon idylli kutittaa mieltä….
 |
| Upea kahvimylly |
 |
| Löydätkö television tästä? |
 |
| Taulu-tv |
Huomenna saamme purjehdustuttavan Pariisista viikoksi
Suomeen. Tapasimme St Marteenilla ja tuttavuus alkoi samannimisistä veneistä!
Odotettavissa on Porvoossa käynti, vanhoja kirkkoja, marja- ja sienimetsää ja
kaiketi saunomista. Kaipa meidän on uitettava hänet muutama kerta viileässä
merivedessä ja syötettävä kalaa sekä saaristolaisleipää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti